Kroonisen kivun hoito on selviytymiskeinojen vahvistamista

Jatkuvan, kroonistuneen kivun kanssa elää päivittäin kymmeniätuhansia suomalaisia. Valtaosa heistä kärsii tuki- ja liikuntaelinperäisestä kivusta tai sairaudesta.

Kroonisella eli pitkäaikaisella kivulla tarkoitetaan kipua, joka on kestänyt 2–6 kuukautta ja ylittänyt kudosvaurion normaalin paranemisajan.

Yleensä krooninen kivun taustalla on tuki- ja liikuntaelinperäinen vamma tai sairaus. Kipu voi olla kudosvaurioista, tulehduksista tai hermovaurioista johtuvaa tai sekamuotoista.

Pohjola Sairaalassa työskentelevä fysiatrian erikoislääkäri LT Kia Pelto-Vaseniuksen mukaan kipupotilaita hoidetaan aina yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.

– Oleellista on alkuvaiheen hyvä ja oireenmukainen sairauden ja kivun hoito. Jos kipu syystä tai toisesta pitkittyy, hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, toimintakyvyn ylläpito ja elämänlaadun parantaminen.

Kokonaisvaltaista hoitoa

Kroonisen kivun hoito koostuu oikein räätälöidystä ja riittävästä lääkityksestä, kuntoutuksesta sekä tarvittaessa psyykkisestä arviosta ja tuesta.

– Hoidon kannalta oleellista on potilaan oma aktiivisuus ja motivaatio. Pohjola Sairaalassa kipupotilaita hoidetaan tiiviissä ja moniammatillisessa yhteistyössä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, psykologien ja tarvittaessa muiden erikoislääkäreiden kanssa, Pelto-Vasenius jatkaa.

Hän sanoo, että työterveydenhuollossa on tärkeä tunnistaa riittävän ajoissa kivun pitkittymiseen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten unihäiriöt, pelot pysyvistä vaurioista, ahdistuneisuus tai masennus, ja etsiä kullekin kipupotilaalle sopivat tuki- ja hoitokeinot.

– Esimerkiksi alkuvaiheen akuutissa selkäkivussa potilasta on hyvä informoida kivun laadusta ja kertoa hänelle, että paranemisennuste on hyvä. Koska kipu ei parane vuodelevossa, potilasta ohjeistetaan liikkumaan kivun sallimissa rajoissa. Varsinaista hikitreeniä ei kuitenkaan suositella. Jos kipu ei hellitä, oikea-aikainen fysioterapia ja kipulääkitys ovat hoitoprosessin seuraava vaihe, Pelto-Vasenius kertoo.

Kattavasti hoitokeinoja

Pohjola Sairaalan Helsingin toimipisteessä työskentelevä fysioterapeutti Viivi Hyppönen hoitaa vastaanotollaan monenlaisia kipupotilaita.

– Kipupotilaiden yleisimpiä kipukohtia ovat ylä- ja alaraajan kiputilat, niska- ja hartiaseutu sekä selkä. Myös toiminnallinen TOS-oireyhtymä eli hartiarenkaan yläaukeaman jäykkyyden ja lihasjumien seurauksena tulleet käsioireet ovat melko yleisiä.

Hyppösen mukaan Pohjola Sairaalan kipua hoitavien ja kuntouttavien keinojen valikoima on varsin kattava.

– Akupunktio, lymfaterapia, faskiamanipulaatio, psykofyysinen fysioterapia, mindfullnes, sähkökipuhoito (TNS), allasterapia, kinesioteippaus, harjoitteluterapia ja painevaatteet, hän luettelee fysioterapian keinoja.

– Etukäteen ei voi koskaan tietää, mikä hoito auttaa kenellekin. Yksilöllisen hoidon ja kokeilujen kautta etsimme kullekin potilaalle soveltuvat hoitokeinot, Hyppönen kertoo.

Helsingin Pohjola Sairaalassa kipufysioterapiaa toteuttavia fysioterapeutteja on kaksi. 

– Tarvittaessa voimme ohjata potilaita vastaanotolle sen mukaan, millaisesta hoidosta potilas hyötyy eniten. Meidän lisäksemme kiputiimissä on myös toimintaterapeutti, joka valmistaa esimerkiksi yksilöllisiä lepolastoja ja tukia sekä kartoittaa apuvälineitä, jotka voivat helpottaa kivun kanssa elämistä, Hyppönen jatkaa.

Pehmeä lasku

– Kipupotilaan työkykyisyys riippuu monesti hänen ammatistaan. Esimerkiksi tapaturmaisesti loukkaantuneen rakennusmiehen voi olla mahdotonta nousta telineille, jos jalka on niin kipeä, että se ei pidä alla. Osapäiväiseen tai kevennettyyn työhön hän sen sijaan saattaa pystyä, jos siihen on mahdollisuus, Hyppönen toteaa.

Kipupotilaan tilannetta ja työkykyisyyttä selvitellään yleensä yhdessä työantajan ja työtyöterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi työkokeilu on hyvä tapa testata pitkään sairauslomalla olleen ihmisen työkykyisyyttä. Lisätietoja saa Pohjola Sairaalan terveysmestareilta ja työterveyslääkäreiltä.

Kroonista kipua aiheuttavat esimerkiksi:

  • Tuki- ja liikuntaelintensairaudet (mm. kaularanka-, selkäranka-, polvi- ja lonkkakivut)

  • Migreeni ja muut päänalueen kiputilat, esimerkiksi kolmoishermosärky

  • Vyöruusu

  • MS-tauti

  • Aivohalvauksen jälkeiset kiputilat

  • Ääreishermokipu (esimerkiksi välilevypullistuman tai diabeteksen aiheuttama)

  • Leikkausten ja tapaturmien jälkitilat

Varaa aika Pohjola Sairaalaan >>

Teksti: Taru Schroderus, kuva: kuvituskuva


Lue lisää